Kirjoittanut utonkoulu | 28.01.2012

Mediaa

Leiposen Mette tuli hankkimaan tuntumaa opetustyöhön muutamaksi viikoksi. Osan ajasta hän toimii avustajana ja äidinkielen tunneilla hän pitää meille mediakurssia. On hauska huomata, että median opiskelu sopii meille kaikille eskarilainen ja ope mukaan lukien. Aloitimme kuvien tutkimisella ja tavoitteena on lopuksi tehdä elokuvaa.

Eskarilainen on mukana mediakurssilla.

Kuvan tulkintaa

Yhdestä kuvasta löytyy monenlaisia asioita.

Mediapäiväkirjaan tuli paljon merkintöjä yhdessä päivässä.

Elävän kuvan tutkimista

Media-sanan määrittelyyn meni paljon aikaa. Tajusimme miten monin eri tavoin saamme ja lähetämme viestejä.

P.s. Sanna- talvikko kuoli jo ennen joulua. Perjantaiaamuna Liisakaan ei enää herännyt uniltaan. Terraariomme on tyhjä.

Kirjoittanut utonkoulu | 24.01.2012

Freskomaalauksen alkeita

Marraskuun keskivaiheilla kalkkiretken jälkeen sammutimme kalkkia. Työ jatkui ja nämä kokeilut tapahtuivat jo ennen joulua, mutta joulukalenterin päivittely jätti muiden asioiden esittelyn sivuun.

Sammutettuun kalkkivelliin lisättiin hiekkaa.

Laasti sekoitettiin tasaiseksi.

Laastia levitettiin kivelle.

Hetken päästä maalausalusta oli valmis.

Freskon maalaamista seinällekin kokeiltiin. Pohjustustyöt veivät aikaa ja itse maalaaminen jäi kesken. Periaate selvisi ja töitä jatketaan keväällä.

Seinä kostutetaan.

Laasti levitetään seinälle.

Laasti tasoitetaan.

Alustalle maalataan.

Kirjoittanut utonkoulu | 18.01.2012

Pyöriäinen

Harmaahylje

Pive ( kuvataideopettaja ) laajensi  Itämerikuvaani. Varmaan oppilaatkin saivat selkeän käsityksen alueemme merinisäkkäistä.  Utössä asuessa näkee ja kuulee varmasti joskus harmaahylkeen. Norppaa on vaikeampi tavata ja pyöriäisen kohtaaminen olisi suuri tapaus. Pive perehdytti meitä hiukan näihin eläimiin ja sitten niitä hahmoteltiin pikkupapereille. Seuraavaksi otettiin metrimitta esille ja lattialle levitettiin suuri paperi. Hylkeet piirrettiin luonnolliseen kokoon. 1,8 m oli hämmästyttävän suuri pituus paperilla !  Isot pojat tekivät luonnollisen kokoisen pyöriäisen purjekankaasta.  Miten lyhyt olikaan pyöriäisen 1,6 metriä ! Olen lukenut varmasti mitat ennenkin, mutta nähnyt silmilläni vain Särkänniemen delfiinejä. Olen ihmetellyt hiukan huvittuneena EU:n järjestämiä pyöriäislaskijoita. Olen ajatellut, että varmaan olosuhteet ovat muuttuneet vesillämme niin, etteivät sellaiset valtavat vesipedot tänne enää sovi !!!En ole edes ymmärtänyt, että ne voivat jäädä verkkoihin kiinni ja kuolla. Havainnollistaminen on tosiaan tärkeää.

Kirjoittanut utonkoulu | 12.01.2012

Posti menee perille

Iloinen tokaluokkalainen kaivoi reppuaan.  ” Nyt minulla on todellakin jotain näytettävää!” hän kertoi ylpeänä. Hän latoi eteeni kirjekuoren sisältöineen.

Lähetyspäivästä on kuvia ja tekstiä artikkelissa Pullopostia ( 9.4.2010 ) Tämä on jo toinen vastaus, joten pulloposti tuntuu kulkevan hyvin. Vastaajat ovat luvanneet ottaa lähettämämme haasteen vastaan. Kiitos. Rannoilla riittää siivoamista.

Kirjoittanut utonkoulu | 09.01.2012

Pohdiskellen alkuun

Kevätlukukausi alkoi täällä sulan meren äärellä aurinkoisena. Pieni pakkanen piristi ja lammashakaan jäätynyt nousuvesi oli vastustamaton. Ulkovälitunti houkutteli.

Luokkamme on melko puhelias ja toisinaan joudun jarruttelemaan, kun kaikki haluavat esittää mielipiteensä joka asiasta. Mietimme näin työn alkajaisiksi, mikä häiritsee eniten keskittymistä. Jokainen oppilas totesi, että hiljaisuutta tarvitaan. Matikan tunti sujui hienosti hiljaa, open apuakin muistettiin melkein joka kerta pyytää viittaamalla.  Iltapäivän maantiedon tunnilla puhuttiin. Motivaatiota ei puuttunut, kun rönsyilevä keskustelu kulki pitkin poikin maapalloa. Kävimme läpi käsitteitä: maanosat, valtiot, maat, rajat, mannerlaatat. Puhuimme myös ydinvoimasta, Hirosimasta, öljystä, maalämmöstä ja sähköntuotannosta.  Ydinsäteily, Tsernobyl, lasersäteet, aurinko. Maailman rikkaimmat ihmiset. Yltäkylläisyyden tylsyys. Puolitoista tuntia innokasta pohtimista.  Opelle sateli kysymyksiä. Moneen kysymykseen jouduin vastaamaan, etten tiedä. Voimme tutkia asiaa yhdessä.

Miksi ihmeessä koulussa aina kuulustellaan oppilaita ? Lapset haluavat oikeasti tietää monista asioista. Tiedonhalu katoaa helposti, jos on pakko opetella ulkoa asioita, joita ei ymmärrä. Ulkoluvun jälkeen oppilailta kysytään ja vastausten perusteella heitä arvioidaan.  Hyvämuistinen ihminen voi saada ulkoa opettelemalla hyvän numeron ymmärtämättä opiskelemaansa asiaa. Lapsi, joka saa kysyä miksi-kysymyksiä, saa mahdollisuuden ymmärtää.

Kirjoittanut utonkoulu | 01.01.2012

Uuden vuoden ensimmäiset

Jääriite meressä oli tosiaan ensimmäinen tänä talvena. Ruusut ovat kukkineet kesästä lähtien. Mielenkiintoista Uutta Vuotta !

Kirjoittanut utonkoulu | 24.12.2011

Hyvää Joulua

Kirjoittanut utonkoulu | 21.12.2011

Vuoden pimeimpinä päivinä

 

Viime viikot ovat olleet sateisia ja pimeitä. Aurinko yllätti eilen. Taisi olla vuoden lyhyin päivä:)

Kirjoittanut utonkoulu | 20.12.2011

Hiljainen herkuttelija

19.12.2011 Tänään Raija kertoi tarinan. Kun heidän lapsensa olivat nuoria, joulukuuseen laitettiin koristeeksi myös karamellejä. Joulun loputtua karkit sai syödä. Lapset jakoivat aina karkit keskenään. Taas kerran joulu loppui, mutta kun lasten piti saada karkkeja, niitä ei ollut ! Joku oli syönyt kaiken, vain paperit olivat jääneet. Raija tiesi, kuka oli ollut asialla. Kaikki syyttelivät pienintä lasta. Hän vain pudisteli päätä. Syyllinen olikin heidän koiransa, Peku. Karkit olivat olleet alaoksilla ja Peku oli avannut varovasti paperit ja syönyt makeiset. Me saimme maistaa herkullisia pullia ! Hilja

Martta-koira kuunteli edeltäjänsä toimia kiinnostuneena.

Kirjoittanut utonkoulu | 18.12.2011

Lauran joulutarina

Terve Laura !

Laura oli töissä huoltoasemalla. Eräänä päivänä ovesta tuli yhtäkkiä sisään outo mies.

  – Eikä ! Taas toi ! sanoivat  Lauran työkaverit.

- Onpa oudon näköinen setä, ihmetteli Laura.

 - Mikä sinun  nimesi on ?  setä kysyi.

Laura sanoi nimensä. Siitä lähtien vanha setä kävi aina kahvilla. Maksaessaan hän kaivoi usein kukkarostaan omituisia aarteita Lauralle. Joskus hän antoi ruuvin tai prikan, toisinaan rahojen seasta löytyi pieni rautakuula.

- Terve Laura ! kuului aina kun ovi aukesi.

Tätä jatkui aina jouluun asti( ja siitä eteenkin päin )

-Saanko antaa sinulle joululahjan ? kysyi setä kerran Lauralta.

-Okei, vastasi Laura.

Seuraavana päivänä setä toi Lauralle taulun, jossa luki Hyvää Joulua Lauralle.

Seuraavana jouluna sama juttu.

- Maalasin nyt sulle tämmöisen taulun. Ole hyvä.

- Kiitos ! kiitti Laura.

Sitä seuraavana jouluna setä tuli taas kahville.

-Onko sinulla kiltti äitimuori ? hän kysyi.

-On,on, vastasi Laura.

Seuraavana päivänä Laura sai kaksi taulua. Toinen oli hänelle itselleen ja toinen äidille.

Pyry

Aarteita !

 


Vanhemmat artikkelit »

Kategoriat

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.