Tätä blogia hoitelee Utön koulun opettaja. Koulu on perustettu 1884. Oppilasmäärä on vaihdellut yhdestä reiluun kahteenkymmeneen. Koulua voi käydä esikoulusta kuudennen luokan loppuun. Peruskoulun viimeiset luokat opiskellaan Korppoon keskustassa. Silloin oppilaat asuvat viikot perhemajoituksessa ja pääsevät viikonlopuksi kotiin.
Yhteystiedot : brita.willstrom@parainen.fi
puhelin +358404885780
Pienen saaren pienessä koulussa 
Muistoja Utöstä:
Muistan paljon pieniä hyviä hetkiä Utössä asumisesta ja koulun käynnistä.
Koulun aloittamisesta ja oppimisesta oli tehty miellyttävää pienillä asioilla. Isoimmissa luokissa täällä mantereella ei ole mahdollisuutta 30 oppilaan luokassa tehdä asioita, kuten Utön koulussa oli.
Teimme paljon retkiä, joista mieleen on jäänyt mantereella oleviin kouluihin tehdyt retket kuin myös lähisaariin tehdyt retket. Kuten, myös nyt retkiä ilmeisesti tehdään paljon ja tuli myös mieleen monet hetket laivassa opiskelusta. Kuinka moni lapsi ylipäänsä saa kokea edes yhden kouluvuoden aikana niin paljon kuin minä ja muut Utön koulussa koulua käyneet. Olen oppinut lukemaan ja harjoitellut joululauluja laivassa. Luulenpa, että tämä ei kuulosta kovin erikoiselta kokemukselta, kun tämän lukee, mutta lapselle ne ovat huikeita ja mieleen painuvia kokemuksia.
Koulussa askarreltiin paljon, käsitöitä ja puutöitä. Löytyypä vielä kynäteline, jonka olen tehnyt ensimmäisellä luokalla, isältä. Ja se on esillä =) Istutettiin yrttejä, lennätettiin leijaa ja tehtiin postikortteja. Maalattiin pääsiäisenä pääsiäismunia, jotka monen vuoden jälkeen toivat pääsiäisenä iloa.
Käytännönläheisempää oppimistapaa saa todella muualta hakea. Ja ensimmäinen kouluvuoteni on tuntunut ainutlaatuiselta ja sieltä on eniten muistoja koko kouluhistoriaa ajatellen.
Vaikka koulussa silloin oli kolmea eri luokka-asteilla käyvää oppilasta, oppiminen tuntui henkilökohtaiselta. Voisin kuvitella, että on haastavaa tehdä opetussuunnitelmaa monelle eri luokka-asteella käyvälle. Se ei näkynyt.
Tuntuu mahdottomalta muistaa kaikkia hyviä hetkiä ja varsinkin huonot ovat kyllä jääneet hyvien taakse, niitä ei tule mieleen.
Mahdollisimman monelle toivon tämän kokemuksen mahdolliseksi.
Kiitos kirjoituksestasi Heidi !
Minua kiinnostaa kovasti, millaiset asiat jäävät koulusta mieleen. Muistan itsekin kouluajastani ne retket, joita ei tosin minun kouluaikanani kovin paljon tehty.
Lisäksi muistan myönteisiä palautteita sekä ikävinä asioina jotkut hetket, jolloin olen kokenut häpeää. Tavallisia koulutunteja en muista oikeastaan ollenkaan ( aikaakin on kulunut). Vaikuttaa siltä, että hetket, joihin on liittynyt tunteita jäävät mieleen. Siksi haluaisin antaa oppilaille ilon kokemuksia. Uskon, että oppimista estävät eniten kielteiset asenteet ja tunteet.
Olet oikeassa- tämä toiminnallinen puoli on huomattavasti hankalampaa ison ryhmän kanssa. Aika loppuisi kesken ja opettaja uupuisi varmasti järjestelyihin.
Pientä yhdysluokkaa opettaessa joutuu tekemään aika paljon suunnittelutöitä, jos haluaa, että päivä onnistuu. Toisaalta kokeiden ja kotitehtävien tarkastus ei vie paljoakaan aikaa.
terveisiä koko perheelle
Brita
Pidän tästä blogistä ja lueskelen artikkeleitä säännöllisesti. Olen Saksasta, opiskelin yhdessä puolitoista vuotta Suomessa (Helsingissä ja Turussa), ja asun nyt pikkupojan Jakob ja vaimoni kanssa Yhdysvalloissa…
Parhain terveisin! Georg
Minä myös käyn säännöllisesti lukemassa Utön koulun sivuja… Siitä on tullut tapa.
Olen itse käynyt ala-asteen pientä saaristokoulua Velkualla. Olin sen aloittaessani koulun 7. oppilas. Siitä on jäänyt vain ja ainoastaan hyviä muistoja.
Nyt 30v. ”itsetutkiskeluvaihetta” kahlatessani ja omien poikien koulun alkutaivalta seuratessani, nuo lapsuuden muistot tulevat usein mieleen.
Utöseen olen aina haikaillut… Saaristo vetää puoleensa! Miehen ja omat työt ovat kuitenkin täällä Pirkanmaalla, joten joudun tyytymään vain haaveiluun. Mielessäni elää kuitenkin pieni unelma tuoda lapseni vaikka vain viikoksi tutustumaan pieneen saaristokouluun… En tiedä, onko tuollainen ”oma leirikoulu” edes mahdollista toteuttaa? Kunhan kerään rohkeutta, niin palaan varmasti asiaan!
Hassua katsella kuvia saaristosta, jossa on luminen talvi… Harvinaista! Sellaisen muistan olleen -87.
Toivon Teille kaikille oikein paljon ainutlaatuisia hetkiä & erityisesti lisää oppilaita!
-Minka Vesilahdesta-
Sellaistahan se on. Nyt kun Utössä olisi muutama asunto tarjolla, työt ovat monen muuttohaaveiden esteenä. Saarella ei ole oikein selkeitä työpaikkoja tarjolla, vaan useimpien tulijoiden pitää nykyään tuoda työ mukanaan. Kaikenlaista pientä tuntuu kyllä löytyvän, mutta ei sellaista turvallista vakinaista virkaa… Hotelli tarjoaa monelle hommia kesäisin ja varmaan vähitellen pitemmäksikin ajaksi. Jotkut ovat tulleet vuodeksi viettämään sapattivapaata, hoitovapaata tai vuorotteluvapaata. Siinä ajassa ehtii kokea kaikki vuodenajat ja tunnustella, millaista elämä tällaisessa paikassa on. Kouluikäiset saavat opiskella yhden lukuvuoden pienessä ryhmässä. Pyrin ottamaan huomioon perheen jatkosuunnitelmat kunkin lapsen opetussuunnitelmaa tehdessäni, jotta palaaminen vanhaan kouluun sujuisi mahdollisimman kivuttomasti.
Kyllä sellainen lyhytkin kouluvierailu on mahdollinen. Meillä käy jonkin verran lisäoppilaita. Ota ajoissa yhteyttä – keväisin on monia tulijoita ja aika rajallinen.
Mikäli koulu ei jatku enää ensi syksynä, rauhoitamme varmaan kevään pari viimeistä viikkoa itsellemme.
Tämän talven lumet ovat yllättäneet kaikki. Lunta on ollut runsaasti ja kauan.
Jäät ovat lähteneet eteläpuolelta tällä viikolla. Navakka pohjoistuuli on vienyt ne jonnekin. Ne saattavat palata tuulen kääntyessä. Ehkä näemme kuutteja seilailemassa.
Terveisin Brita
Hei taas!
Näyttää vahvasti siltä, että mahdollisuutemme vierailla Utössä on vasta syksyllä. Toivottavasti teillä on vielä silloin koulu toiminnassa ja riittävästi oppilaita siellä.
Olen ”markkinoinut” kohdetta kaikille tutuille ja tuntemattomille, mutta he vain ihmettelevät kyltymätöntä tarvettani saada koululaisia tuonne lähes tuntemattomaan ulkosaaristoon. Toteavat vain, että vain minä saattaisin itse olla valmis tuollaiseen elämänmuutokseen, eivät he.
Valitettavasti he ovat väärässä… En todellakaan ole valmis jättämään tätä nykyistä elämääni täällä. Täällä ovat elämäni tärkeimmät ihmiset ja työ lapsien parissa, josta valtavasti pidän. Mutta mieheni sanoja lainatakseni, osa minusta on jäänyt saaristoon, ja tulee aina kaipaamaan sinne.
Minä siis jään seuraamaan koulunne ihanaa blogia, toivomaan parasta sekä ammentamaan voimia mielikuvista ja valokuvista.
Oikein antoisia kevätpäiviä toivottelee
-Minka Vesilahdesta-
Kiitos sinulle ja kaikille muillekin tukijoille ja ”markkinoijille”. Uskon, että tieto
osuu oikeille ihmisille lopulta. Eihän tänne valtavia joukkkoja mahtuisikaan.
Lähtö tänne tilanteesta, jossa itse olet, ei kuulostaisi mitenkään järkevältä.
Täytyy olla tarve muutokseen tai uuden kokemiseen. Tilanteemme alkaa
vaikuttaa hyvältä, mutta kertoilen tämän kampanjan väliaikatuloksesta vasta
vapun jälkeen, kun asiat varmistuvat.
Hienoa, että olet löytänyt elämän, jossa viihdyt. Paikka on aina vain osa viihtyvyydestä.
Tyytyväisyys taitaa löytyä ihmisen itsensä sisuksista…
Piipahda koululla, kun tulet saareen.
Ihanaa kevättä toivottaa Brita
Hello,
We are a French school in Corsica (Island in
Mediterannean sea). Our village is Galeria. Age of pupils is between 6 yo 10, and we should be really glad to have a exchange with you about a lot of thems like nature, way of life, history, climat, economic activities …
We live, like you, near a Biospher Reserve of UNESCO.
Can you write us ?
Thank you for your answer.
Hello !
Yes – of course! We have been looking for European schools this winter.
We would like to send you some questions about your country. We will
tell you about our country and our island. Would you like to have email or
letters ? We would like to start soon – we have the questions ready 🙂
Brita -the teacher
Hei,
Onpa aivan tosi hienot kotisivut teidän koululla ja koulun käynti kuulostaa juuri sellaiselta kun sen pitäisikin olla!
Toivottavasti löytyy riittävästi oppilaita ja koulunne saa jatkaa.
Terveisin
Johanna
Hei.
Innolla selailin näitä sivuja. 🙂
Koulunkäynnistä ja ajasta saarella on hataria muistikuvia.
Mutta tänä kesänä olis tarkoitus tulla ”verestämään muistoja” sisarusten kera ja näyttämään jälkikasvulle äidin lapsuuden temmellyskenttiä. 🙂
Moi Mari !
Onpa mukava kuulla sinusta.Käykää koputtelemassa ovea, kun tulette saareen.
Terveiset sisaruksille. Brita
Eipäs sitten päästykkään tänä kesänä. 😦 Ens kesänä sitten.
Hei,
etsiskelin netistä ideoita ravintopyramidista ja hakukone johdatti minut näillekin sivuille. Täytyi ihan pysähtyä kertomaan ihastuksestani, sillä koulunne toiminta näyttäytyy todella hienona! Onpa ihanaa, että pidätte blogia ja annatte meidän muidenkin hieman kurkistaa teidän toimintaanne.
Hyvää jatkoa toivotellen!
Annu
Onpas mukavaa katsella ja lukea lastenlasten elämästä siellä saaressa, tästäkin näkökulmasta.. 🙂 Ihanaa alkavaa talvea teille kaikille sinne kauniiseen saareen..
Eila
Kiva kun on retkiä ja käytännön tekemistä. yhdysluokkaa on varmaan milenkintoista vetää – eri ikäiset lapset oppivat toisiltaan. Sitä on mantereen kouluissa vin harvoissa montensori malleissa tai koulukummeina. Olisi hauskaa vetää teille pieni ympäristökasvatuspäivä. Tosin Turun Valonia kiertävä luontokoulu on teitä lähempänä – ootteko käyttäny?
Saarella hauskaa ja antoisaa viettää kevätpäiviä!
Tullaan taas elokuussa.
Milla Tuormaa