Uskon toiminnan kautta tapahtuvaan oppimiseen. Itse tehty työ opettaa varmasti enemmän kuin kokonainen luento. Tekijä kokee asian kropallaan, käsillään ja myös mielessään. Lapset nauttivat liikkumisesta enemmän kuin paikallaan istumisesta. Oppiminen saa olla kivaa !
Olemme jatkaneet roskien keräämistä rannoilta. Tilastorantaa käymme läpi 3 – 4 kertaa vuodessa. Roskia löytyy koko ajan vähemmän. Ensimmäisen kerran jätesäkkien sijaan olemme viime kerroilla saaneet kokoon vajaan muovikassillisen rantaan ajautunutta jätettä.
Oppilaat rakensivat isoja vesilinnunpönttöjä yhden isän kanssa. Veimme tällä viikolla ensimmäisen paikalleen odottamaan kevättä. Seuraamme keväällä, kelpaako uusi asunto jollekin lintupariskunnalle.
Jos tuo on telkänpönttö, niin vähän pehkua pohjalle.
Saa nähdä kenelle kelpaa. Sisustus olisi varmaan eduksi 🙂
Minäkin keräsin aikoinaan muutamia säkillisiä Kantosen riemuksi. Nuorna vitsa väännettävä.
Totta ! Jos roskien keräämisestä ja varsinkin roskaamatta kulkemisesta tulee tapa jo lapsena, luulisi sen vaikuttavan vähitellen ympäristön siisteyteen.
Täällä saaressa löytää enimmäkseen maihin ajautunutta tavaraa. Maahan pudonneina löytyy oikeastaan vain tyhjiä juomatölkkejä. Ne painavat selvästi enemmän kuin täydet. Lapset ovat tyytyväisiä, koska he jaksavat kantaa tölkit ja pullot kauppaan:)