Ketjusilmukat ovat mahtavia. Niitä tehdessä työ edistyy nopeasti. Juonesta saa kiinni alkuun sormilla virkaten. Kun koukku alkaa mahtua edelliseen silmukkaan ja sormet tottuvat työn siirtelyyn, vauhti kiihtyy. Metri, kaksi, neljäkymmentä metriä ! Mitä sitten? Aikaisemmin olemme liimanneet kiemuroita tauluiksi ja tehneet koristeiksi. Nyt löytyi käsityölehdestä ihan oikea asuste ketjusilmukoista.
Kaikki oppilaat ovat löytäneet jonkin ilon virkkauksesta. Yksi nauttii sitä, että saa tehdä jotain ihan oikeaa elämää varten. Toisella on mielessä joululahjat. Jonkun mielestä itse työ on tylsää, mutta kiva, kun voi jutella. Meillä kokoontuu kunnon ”ompelukerho ”.
Hienot on huivit pojilla! Niitä jo keskiviikkona kirjastossakin ihasteltiin. Huomasi selvästi, että joitakin pieniä asiakkaista oli virkkuukärpänen päässyt puraisemaan oikein kunnolla… 🙂