Pojat pyysivät ottamaan kuvia pallottelustaan. Kehottivat kertomaan, että koulu on tärkeä. Täällä oppii tekemään yhdessä. Kuvien lisäksi liitän tähän tavallista pitemmät tekstit sekä suomeksi että ruotsiksi. Sisällöstä keskustelimme pitkin kesää kylän raitilla. Elokuun alussa lähetin postia päättäjille.
Utön koulun jatkamisen perusteet
Paraisten kaupunginjohtaja esitti keväällä erilaisia säästömahdollisuuksia toimenpidesuunnitelmassaan. Siinä ehdotettiin muun muassa, että Utön koulu suljetaan lukuvuoden 2013–2014 jälkeen, koska ennusteen mukaan seuraavana lukuvuonna koulussa olisi ainoastaan yksi oppilas. Nyt tilanne on muuttunut, ja pian alkavana lukuvuonna koulussa on ainakin kuusi oppilasta. Ennuste seuraavaksi lukuvuodeksi on tällä hetkellä kolme.
Utön koulussa on oppilaita esikoululaisista kuudesluokkalaisiin, ja sen oppilasmäärä on vaihdellut rajusti kautta aikain. Muutaman oppilaan koulu on tietenkin kustannuksiltaan korkeampi oppilasta kohden, kuin suuremmat koulut. Suurin menoerä on opettajan palkka, ja mitä useammalle oppilaalle summa jaetaan, sen tehokkaammalta koulu ainakin kuulostaa.
Koulun sulkeminenkaan ei ole halpa vaihtoehto, koska Utösta , Jurmosta ja Aspöstä ei pystytä järjestämään päivittäisiä koulukyytejä. Kuusivuotiaan lapsen pakottaminen pois kotoa kouluviikoiksi aiheuttanee henkisiä kärsimyksiä ainakin osalle lapsista. Yläluokkalaisillekaan ei ole ollut helppoa löytää majoitusperheitä, ja alaluokkalaisen majoitus on vielä sitovampaa. Yhteysalusmatkat kestävät normaalisti 4-5 tuntia (jäätalvina kauemmin) ja lapsimatkustajat tarvitsevat mukaansa saattajan. Viikonloppu kotona jää lyhyeksi, perjantai-illasta klo 23.30 maanantaiaamuun klo 5.15. Maanantaiaamuisin kouluun ehtii taksikyydillä kaksi tuntia myöhässä. Jos majoitettavia oppilaita on kolme tai useampia, kustannukset ylittävät varmasti koulun sulkemisesta syntyneen säästön.
Tähän mennessä valtio ja kunnat (Korppoo, Länsi-Turunmaa ja Parainen) ovat pitäneet Utön koulun olemassaoloa perusteltuna. Aikaisemmin valtio myönsi Korppoon kunnalle ylimääräisen valtiontuen koulua varten, ja myöhemmin kunnat ovat ilmeisesti käyttäneet saaristoisuuden vuoksi saamaansa valtionosuuden lisäosaa myös tähän tarkoitukseen.
Utön koulu on syntynyt tarpeeseen ja jatkanut olemassaoloaan palvellen Utössä toimivia työnantajia ja yrittäjiä. Pysyviä työntekijöitä on vaikea saada viihtymään kaukana sijaitsevalla saarella ilman perheitä. Valtionyhtiöt (majakka, luotsaus ja puolustus) ovat aikoinaan asuttaneet Utön, ja niiden vaikutuksesta kylällä on nykyaikainen infra (sähkö, vesi- ja viemäriverkosto, tiet, asuntoja). Yhteysalus kulkee ympäri vuoden ja tietoliikenneyhteydet ovat hyvät. Yhtiöt ovat vaihtaneet nimiään ja muotoaan, mutta Utön strategisen sijainnin vuoksi toiminnot jatkuvat.
Finnpilot Pilotage Oy, Puolustusvoimat, Puolustusvoimain rakennuslaitos, Ilmatieteen laitos, Telenor (laajakaistayhtiö) ja Itella ostavat päivittäin tai usein tarvitsemiaan palveluita paikallisilta yrittäjiltä. Yhtiöiden omat asiantuntijat käyvät paikan päällä tarpeen tullen. Vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat vierailevat saaressa ympäri vuoden, ja ostaisivat palveluita jopa enemmän kuin tällä hetkellä on tarjolla. Ilman ympärivuotisia, työikäisiä asukkaita saari ei pysty tarjoamaan haluttuja palveluja edes kesäisin. Utössä toimii toistakymmentä yritystä ympärivuotisesti. On ruokakauppa, majoitus- ja ravintola-palveluita, vuokra-asuntoja, vuokramökkejä, kuljetusta, jätehuoltoa, LVI-töitä, sähköasennusta, rakentamista, kiinteistönhuoltoa, opastusta, kielenkääntämistä, ympäristöpalveluita, elämysmatkailua, käsitöitä, vedenpuhdistusta jne. Rakennusalalle joudutaan tuomaan ulkopuolista työvoimaa lähes jatkuvasti. Osa yrittäjistä tarvitsee lähivuosina töilleen jatkajia. Jos koulu suljetaan, nuoret perheet tuskin asettuvat saarelle asumaan ja töitä tekemään. Kaupungin saama säästö koulun sulkemisesta kutistuu varmasti asukasmäärän ja verotulojen vähetessä.
Korppoon kunnan päättäjät olivat toiveikkaita ja tukivat päätöksillään Utön kylää, kun linnake suljettiin. Toivottavasti te Paraisten kaupungin päättäjät huomaatte myönteisen kehityksen ja ymmärrätte, että päätöksellänne voitte vaikuttaa kaikkien Utön reitin varrella olevien saarten asukkaiden elämään ja koko kaupungille tärkeän valtin, saariston elinvoimaisuuteen.
Utö skola
På våren presenterade stadsdirektören olika sparmöjligheter i sin verksamhetsplan. I den föreslogs bland annat att Utö skola skulle stängas efter läsåret 2013-2014 eftersom skolan, enligt prognosen, endast skulle ha en elev följande läsår. Sedan dess har situationen ändrat och under kommande läsår har skolan åtminstone sex elever. Prognosen för följande läsår är tre elever.
Elevantalet har varierat mycket genom tiderna och det har funnits elever från förskoleåldern upp till elever i årskurs sex. Kostnaderna per elev i en liten skola är naturligtvis högre än i en stor skola. Den största kostnaden är lärarlönen och skolan verkar ju effektivare om kostnaden kan delas på flere elever.
Att stänga skolan är inte heller någon billig lösning, eftersom man inte kan ordna dagliga skolskjutser från Utö, Jurmo eller Aspö. Att vara borta hemifrån hela skolveckan orsakar, åtminstone för en del barn, psykiskt lidande. Det har inte heller varit lätt att hitta familjer som varit villiga att inackordera högstadieelever och att inackordera en lågstadieelev är ännu mera bindande. Förbindelsebåtsresorna räcker i normala fall 4 – 5 timmar (under isvintrar ännu längre ) och barnen behöver en följeslagare under båtresan. Ett veckoslut hemma betyder fredag kväll 23.30 till måndag morgon 5.15. På måndag morgon hinner barnen med taxi till skolan två timmar försenade. Om det finns tre eller flera barn som skall inackorderas överstiger kostnaderna säkert den besparing som nedläggningen av skolan skulle ge.
Staten och kommunerna (Korpo, Väståboland och Pargas) har tillsvidare ansett att skolans existens har varit befogad. Tidigare beviljade staten Korpo kommun ett extra statsstöd för skolan och senare har kommunerna tydligen använt statens skärgårdstillägg även för detta ändamål.
Utö skola grundades eftersom det fanns ett behov av en skola och den har betjänat de arbetsgivare och företagare som varit verksamma på Utö. Det är svårt att få arbetstagare att trivas på en holme långt ute till havs utan sina familjer. Statliga företag (fyr, lots och försvar) har i tiderna befolkat Utö och tack vare dem har ön en modern infrastruktur (el, vatten- och avloppsnät, vägar, bostäder). Förbindelsebåten trafikerar året om och telekommunikationerna är bra. Företagen har bytt namn och struktur, men på grund av Utös strategiska läge fortsätter verksamheterna fortfarande.
Finnpilot Pilotage, Försvarsmakten, Försvarsvaltningens byggverk, Meteorologiska institutet, Telenor (bredbandsbolag) och Itella köper tjänster dagligen eller mycket ofta, av lokala företagare. Företagens egna specialister besöker ön vid behov. Fritidsboenden och turister besöker ön året om och skulle gärna köpa mera tjänster än vad som idag kan erbjudas.
Utan fast bosatta invånare i arbetsålder kan öarna inte erbjuda service ens på sommaren. Ett tjugotal företag är verksamma året om på Utö. Det finns butik, inkvartering, restaurang, hyresbostäder, uthyrningsstugor, transport, avfallshantering, VVS-arbeten, elinstallationer, byggverksamhet, fastighetsservice, guidning, översättning, miljötjänster, äventyr, hantverk, vattenrening mm. Byggnadsverksamheten är så livlig att man hela tiden måste ta in utomstående arbetskraft. En del av företagare behöver inom de närmaste åren någon som fortsätter med deras verksamhet. Om skolan dras in kommer det knappast unga människor som bosätter sig och börjar arbeta på ön. Den besparing som staden skulle få, om skolan dras in, krymper säkert då invånarantalet sjunker och skatteintäkterna minskar.
Beslutsfattarna i Korpo kommun var hoppfulla och understödde i sina beslut byn då fortet lades ner.
Vi önskar att ni beslutsfattare märker den positiva utvecklingen och förstår att ni genom era beslut kan påverka livskraften på öarna längs Utö-rutten. Det ger också en positiv bild av hela staden.
Pienen saaren pienessä koulussa 
Toivottavasti Utön koulu voi jatkaa! Täällä entisen Korppoon pohjoisosissa ei koulua ole ollutkaan kai kymmeneen vuoteen, sitten kun Norrskatan koulu suljettiin. Olisi hienoa, että joku syrjäisempikin koulu jatkaisi pienten saarten palvelemista.
Utön koulun tulevaisuudella on poikkeuksellisen paljon merkitystä, sillä täältä ei tosiaan ole mahdollista lähteä minnekään muualle kouluun. Kyläkoulun lopettaminen on aina kurja päätös, mutta usein se kuitenkin merkitsee ”vain” pitempää koulumatkaa. Utön kohdalla se tarkoittaa sitä, ettei työikäisiä perheitä enää saarella tulisi asumaan, eli käytännössä saaren kuolemaa.
Olen ylpeä saarelaisten puolesta, että olemme yrittäneet ainakin saada päättäjät tajuamaan tämän kuvion. Kovankin linjan säästäjiä saattaisi harmittaa, jos Utössä ei pian olisi palveluja edes kesäisin. Ilman vakituisia asukkaita niitäkään ei voida ylläpitää, eikä ole realistista ajatella, että tänne muuttavat eläkeläisit ottaisivat kaikki työt harteilleen.
Jokainen paikkakunta tarvitsee lapsia, ja jokainen paikkakunta tarvitsee työikäistä väestöä. Ilman koulua uusia ei tule ja nykyisetkin muuttavat pois.
Jokainen yhteysaluksen reitin varrella asuva vakituinen asukas vaikuttaa liikennelaskelmiin…joten väestön väheneminen vaikuttaisi myös muiden saarten palveluihin vähitellen. Pienen pienestä lumipallosta voisi tulla kurja vyöry.
Todellakin! Utön koulun tulevaisuus ei vaikuta ainoastan Utön kohtaloon, vaan kyse on myös lähisaarten säilymisestä hengissä. Tuntuu pikkaisen hassulta, jos rajuja päätöksiä suunnittelevalle kaupungin johdolle tulee yllätyksenä se, että Utön kouluun on tulossa uusia oppilaita lähivuosina myös ihan ”omasta takaa”. 🙂